Seuran historiaa

Marraskuun 16. pnä v.1947 oli 26 Vimpelin miestä kokoontunut Nuorisotalolle kuuntelemaan kotiseutusihteeri Väinö Tuomaalan alustusta pitäjäseurojen toiminnasta. E-P:n Maakuntaliitto oli aloittanut voimakkaan kampanjan em. seurojen perustamiseksi. Alustusta seuranneen keskustelun tuloksena joukko päätti perustaa Vimpeli-Seuran ja hyväksyi sille säännöt. Pitäjäseuroja perustettiin sinä vuonna yli kymmeneen eteläpohjalaiseen pitäjään. Huomattavaa on, että Lapin sodan päättymisestä oli kulunut vasta pari vuotta. Kokous valitsi heti johtokunnan johon kuului yksi naisjäsen ja järjestäytymiskokous pidettiin saman tien.

Frans Emil Takala istuskelemassa Jäykäntuvan soututuolissa.

Frans Emil Takala istuskelemassa Jäykäntuvan soututuolissa.

Jo seuraavassa kokouksessa johtokunta päätti järjestää kotiseutuiltaman, joka pidettiinkin kotiseutupäivänä 4.4.1948. Silloin nimittäin tehtiin radio-ohjelma Vimpelistä ja toimintaa oli kokopäivän. Samassa kokouksessa johtokunta päätti esittää kaikille vimpeliläisille seuroille ja yhdistyksille, että niiden kokouksissa pidettäisiin keskustelupöytäkirjaa. Siten jälkipolvet saisivat paremman kuvan ajan tapahtumista. Sihteerien onneksi tämä päätös on unohtunut, Vimpeli-Seurassakaan sitä ei jatkettu parin kokouksen jälkeen. 1. toimintavuosi oli aika vilkas, jäseniä oli 98. Toiminta kuitenkin hiipui vilkkaan alun jälkeen ja johtokunta totesi, että Vimpelissä on liian paljon seuroja ja yhteisöjä, joilla kaikilla on sama huoli, varojen ja jäsenistön vähyys.

1950-luvulla seura järjesti vuosittain kotiseutupäivän- tai iltaman tai kotiseuturetken.1960-luvulla, television vallatessa olohuoneet, lähes kaikkien yhdistysten toiminta laantui, mutta Vimpeli-Seuran toiminta ei kokonaan loppunut. Alimmillaan jäsenmaksun maksaneita oli ainoastaan 21.

aktiiva_juliste1970-luku oli toimeliasta aikaa ja seura järjesti valtakunnallistakin huomiota saaneita Aktiiva-tapahtumia. Mukana oli toki muitakin yhteisöjä. 1978 vuodesta lähtien Seura on toimittanut Vimpelin Joulu-lehteä, ja se onkin seuran tärkein tulonlähde. Vuosittain myydään n. 600 kpl.

1980-luvulla seura hankki omistukseensa vanhan maalaistalon, kunnosti sen ja nykyisin talo tunnetaan juhlien pitopaikkana, Jäykäntupana.

Vimpeli-Seuran toimesta saatiin vanhaan kuuluisaan suksentekopitäjään perustettua suksitehdasmuseo, joka avattiin v.1992. Seuran onneksi Vimpelin kunta otti vastuun kiinteistön ylläpitokustannuksista, seura hoitaa museotoimintaa ja järjestää siellä näyttelyitä.

Vimpeli-Seuralla on 60 vuoden aikana ollut 15 puheenjohtajaa, heistä kaksia naisia. Sihteereitä on ollut paljon vähemmän, sillä yksi perustajista, F. E. Takala, oli sihteerinä yli 40 vuotta.